Ranskaa raakana!

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. Kesän erikoisjakso tulee Savonlinnan oopperajuhlilta! Vieraanani on ranskankielisen Romeo ja Julia -oopperan tähti, Marjukka Tepponen. Miten Marjukasta tuli oopperajalaulaja? Millainen merkitys Savonlinnan oopperajuhlilla on Marjukalle? Millainen ooppera on Romeo ja Julia? Millaisia haasteita on ranskaksi laulamisessa? Miten Marjukka opettelee ääntämään erikielisiä oopperatekstejä? Miten voi laulaa kielellä, jota ei osaa lainkaan? Miltä tuntuu kosinta kesken esityksen? Miten oopperalaulajan paineensietokykyä on koeteltu? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 118. jaksossa vieraanani on Valentina Korpi, joka tarkastellut ranskan kielen kandintutkielmassaan kielivalintoja kongolaistaustaisissa perheissä. Miksi Valentina halusi tutkia Suomessa asuvia kongolaistaustaisia perheitä? Mitä kieliä Suomessa asuvissa kongolaisperheissä osataan? Mitkä seikat olivat vaikuttaneet vanhempien kielivalintoihin? Millaisia yhteyksiä jälkikolonialistiseen kielipolitiikkaan tutkimuksessa havaittiin? Millaista tutkimustietoa tarvittaisiin perheissä tehtävien kielivalintojen tueksi? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 117. jaksossa vieraanani on suomentaja Lotta Toivanen, jonka kanssa keskustelen Eric Vuillardin teoksista Kongo/Köyhien sota ja Kunniallinen vetäytyminen. Millainen kirjailija on Eric Vuillard? Mistä Vuillard saa inspiraationsa teoksiinsa? Millaisen tarinan 1800-luvun lopulle sijoittuva Kongo kertoo? Mikä on 1500-luvun Saksaan sijoittuvan teoksen Köyhien sota sanoma? Millaisia haasteita on Vuillardin teosten suomentamisessa? Onko jo viisi Vuillardin teosta suomentaneelle Lotalle on kehittynyt rutiineja? Lotta lukee myös otteen Une sortie honorable -teoksesta ja sen Kunniallinen vetäytyminen -suomennoksesta! Lotta Toivanen on kertonut Vuillardista myös jaksossa #83 ja Edouard Louisista Mikko Viinamäen kanssa jaksossa #62. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 116. jaksossa puhutaan suomalaisista ja ranskalaisista koronakylteistä, joita Johanna on itse tutkinut. Haastattelijana toimii filosofian tohtori Tuuli Holttinen. Mistä tuli idea tarkastella koronakylttejä? Miten tutkimuksen aineisto on kerätty? Miten kylteissä ohjeistettiin asiakkaita? Millaisia eroja esiintyi suomen ja ranskan välillä? Mitä yllättävää tuloksissa oli? Miten ajatuksia Johannan tutkimustulokset herättivät pyyntötutkija Tuulissa? Tuuli on kertonut pyyntöjä käsittelevästä väitöskirjastaan jaksossa 50, sinuttelun ja teitittelyn oppimisesta jaksossa 15 ja haastatellut Johannaa ranskalaisten opettajien puhutteluvalinnoista jaksossa 16. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 115. jaksossa vieraanani on Krista Leipivaara, joka tarkasteli ranskan kielen maisterintutkielmassaan (Helsingin yliopisto) presidentti Emmanuel Macronin korona-ajan puheita. Miten argumentaatio ja retoriikka liittyvät poliittisiin puheisiin? Mitä eetokset ovat ja miksi niitä oli tärkeää tutkia? Mikä eetos oli yleisin ja mikä harvinaisin? Millaisin kielellisin keinoin Macron ilmaisi eetoksiaan? Mitä tulokset kertovat poliittisesta diskurssista? Miten maisterintutkielman saa tehtyä valmiiksi? Krista oli vieraana myös jaksossa 109, jossa hän kertoi ranskan opiskelusta Helsingin yliopistossa. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 114. jaksossa puhutaan kahdesta suuresta ranskalaiskirjailijasta, Marguerite Durasista ja Annie Ernaux’sta, joka voitti vuonna 2022 kirjallisuuden Nobel-palkinnon. Vieraanani on ranskan väitöskirjatutkija Linda Nurmi, joka tutkii vapaata suoraa esitystä suomen- ja ranskankielisessä nykykirjallisuudessa. Miten lapsuus Ranskan Indokiinassa vaikutti Durasin teoksiin? Mitkä ovat Durasin tunnetuimmat teokset ja mistä teemoista hän kirjoittaa? Millainen oli Durasin värikäs elämä? Miten sosiologiset teemat näkyvät Ernaux'n tuotannossa? Miksi Ernaux'ta on suomennettu melko myöhään? Miksi Ernaux ansaitsee kirjallisuuden Nobel-palkinnon? Mitä tarkoittaa vapaa suora esitys ja miksi sitä on tärkeää tutkia? Miksi kannattaa lukea Durasin ja Ernaux'n teoksia? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 113. jaksossa vieraanani on yhteiskuntatieteiden tohtori Pekka Väisänen, joka tarkasteli väitöskirjassaan Ranskan presidentti Emmanuel Macronin puheita. Miten Macronin oli mahdollista nousta tuntemattomuudesta suoraan presidentiksi? Miksi Ranskan presidentillä on paljon enemmän valtaa kuin Suomen presidentillä? Voiko Macronia arvioida oikeisto-vasemmisto akselilla? Miten riskiyhteiskunta ja kolmannen tien politiikka liittyvät Macronin politiikkaan? Keiden ajattelijoiden vaikutus näkyy Macronin puheissa? Mitkä ovat Macronin teemat toisella presidenttikaudella? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 112. jaksossa puhutaan Mohamed Mbougar Sarrin menestysromaanista La plus secrète mémoire des hommes, joka ilmestyi nimellä Miesten syvimmät salaisuudet (Gummerus, 2022) Marja Luoman ja Sampsa Peltosen suomentamana. Romaanissa kuljetaan mystisen kirjailijan T.C. Elimanen jalanjäljissä Senegalissa, Ranskassa ja Argentiinassa, ja se käsittelee maailmanhistorian tapahtumia kuten kolonialismia. Kuka on nuori senegalilainen, Pariisissa asuva ja ranskaksi kirjoittava Mohamed Mbougar Sarr? Miksi Miesten syvimmät salaisuudet on niin suosittu romaani? Miksi Marja ja Sampsa suomensivat romaanin yhdessä? Millainen kokemus oli romaanin suomentaminen yhteistyössä? Millainen on Sarrin kieli ja tyyli? Miksi Miesten syvimmät salaisuudet kannattaa lukea? Kuullaan myös ote suomennoksesta Sampsan lukemana! Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 111. jaksossa vieraanani on kirjailija ja toimittaja Anneli Vehkoo, joka asuu Pariisissa. Puhutaan erityisesti Annelin uudesta romaanista Se kesä Pariisissa (2022, Karisto), jonka päähenkilö Sini on viisikymppinen nainen, joka kokee kriisin avioeron myötä ja päättää hetkeksi paeta elämäänsä Pariisiin. Miten Anneli päätyi asumaan Ranskaan? Millaista on asua Pariisissa? Miksi Anneli alkoi kirjoittaa romaaneja? Kenelle Se kesä Pariisissa on suunnattu? Miten Pariisissa asuminen on vaikuttanut Annelin kirjoittamiseen? Miten kirjailija pitää kosketusta yllä suomen kieleen? Anneli lukee myös otteen romaanistaan! Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 110. jaksossa vieraanani on kirjailija Laura Andersson, jonka uusi äänikirjasarja (2022, Otava) Viinitilan mysteerit – Malja uudelle 1, 2 ja 3 sijoittuu Loiren laaksoon, Ranskaan. Millainen on Lauran oma suhde Ranskaan? Mistä Viinitilan mysteereissä on kyse? Miksi Laura halusi kirjoittaa äänikirjasarjan, vaikka kirjailijat ovat valittaneet pienempiä tekijänpalkkioita kuin paineituissa kirjoissa? Erosiko äänikirjasarjan kirjoittaminen luetuksi tarkoitetun kirjan kirjoittamisesta? Saako Viinitilan mysteerit jatkoa? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 109. jaksossa puhutaan ranskan kielen opiskelusta Helsingin yliopistossa. Vieraanani on ranskan maisteriopiskelija Krista Leipivaara. Tästä jaksosta saa tietoa siitä, millaista on opiskella ranskaa pääaineena ja millaisia valinnaisia opintoja tutkintoon voi liittää! Miksi Krista vaihtoi suunnitelmat oikeustieteellisessä opiskelusta ranskan kieleen? Millainen prosessi oli päästä opiskelemaan ranskaa yliopistoon? Miten ranskan opinnot yliopistossa eroavat lukio-opiskelusta? Millaista oli olla vaihto-opiskelijana Lyonissa? Millaista on tehdä maisterintutkielmaa? Millaisia geneerisiä taitoja yliopisto-opiskelu antaa? Minne ranskan opiskelija voi työllistyä? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 108. jaksossa puhutaan Suomen Goncourt-valinnasta, joka on ranskalaisen Goncourt-kirjallisuuspalkinnon sisarpalkinto. Vieraanani on ranskan maisteriopiskelija Satu Annala Helsingin yliopistosta, joka voitti Goncourt-valintaan liittyvän kirjallisuuskritiikkikilpailun. Varoitus: tästä jaksosta saattaa löytyä hyvin kirjallisuusvinkkejä! Mikä on Prix Goncourt? Kuka voi osallistua Suomen Goncourt-valintaan? Mitkä kirjat olivat mukana? Mikä kirja voitti Suomen Goncourt-valinnan? Mikä on tähän liittyvä kirjallisuuskritiikkikilpailu? Kenelle Satu suosittelee osallistumista Suomen Goncourt-valintaan? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 107. jaksossa puhutaan belgialaisen kirjailijan Georges Simenonin Maigret-dekkareista, joista järjestin Instagramin kirjagram-yhteisössä haasteen #KimppalukuMaigret. Vieraanani on kirjagrammaaja Mari Moisio. Miksi Mari aloitti postaamaan kirjoista ja mitä hän on siitä saanut? Millainen kirjailija oli Georges Simenon? Miksi kustantamo ei ensin uskonut Maigret-dekkareihin? Miksi Mari halusi tarttua Maigret-kirjoihin? Miten uudet Taina Helkamon suomennokset toimivat? Miksi kannattaa lukea Maigret-kirjoja? Miten innostaa ihmisiä lukemaan? Mari lukee myös otteen Maigret-kertomuksesta. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 106. jaksossa puhutaan ranskasta ja aikidosta Mari Wiklundin kanssa. Miten nämä kaksi teemaa liittyvät yhteen? Miten sujui Marin ensimmäinen aikidomatka Pariisiin 15-vuotiaana? Millainen kokemus oli opiskella ranskalaisessa yliopistossa? Miten Mari tutustui kuuluisan ranskalaisnäyttelijän tyttäreen? Miten haaveet aikidourasta vaihtuivat ranskan kielen väitöskirjaan? Mitä neuvoja Mari antaa vanhemmille, joiden urheilevat lapset haluaisivat lähteä ulkomaille? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 105. jaksossa puhutaan Instagramin kirjaharrastajien yhteisöstä Kirjagramista ja siellä järjestämästäni lukuhaasteesta #KimppalukuNotreDame, jossa luettiin Victor Hugon klassikkoteos Pariisin Notre Dame. Vierainani ovat kirjagrammaajat Minna Ruokonen ja Hanna Sievänen. Mikä on Kirjagram? Miksi Minna ja Hanna halusivat lähteä mukaan lukemaan Pariisin Notre Dame? Millainen on romaanin suomennos ja mitä suomentajasta tiedetään? Miten sujui Notre Damen lukeminen ranskaksi? Millainen romaanin lukukokemus oli kirjagrammaajille? Kenen kannattaa lukea romaani? Minna lukee myös otteen Pariisin Notre Damen suomennoksesta. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 104. jaksossa vieraanani on Tommi Uschanov, joka on suomentanut Wolfram Eilenbergerin teoksen Vapauden tuli. Filosofian pelastus synkkinä aikoina 1933-1943 (2021, Siltala). Teoksessa käsitellään 1900-luvun vaikutusvaltaisimpia naisfilosofeja, jotka ovat Simone de Beauvoir, Hannah Arendt, Simone Weil ja Ayn Rand. Miksi on tärkeää esitellä juuri nämä filosofit? Miksi teos keskittyy vuosiin 1933–43? Miten kahden ranskalaisen Simonen ajattelu erosi toisistaan ja oliko jotain yhtäläisyyksiä? Miten juutaistausta ja maastamuutto näkyvät Arendtin ja Randin ajattelussa? Onko Ay Rand muuttanut nimensä suomalaisen kirjailijan Aino Kallaksen mukaan? Voiko filosofia olla pelastuksemme vaikeina aikoina? Tommi lukee myös otteen teoksesta. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 103. jaksossa vieraanani on kirjastonhoitajana pitkän uran tehnyt, ranskan opiskelija Marika Helovuo, jonka kanssa keskustelen teoksesta Au revoir, tristesse ja muita elämänohjeita ranskalaisista klassikoista (2020, Atena). Viv Groskop käsittelee kirjassaan 12 ranskalaista klassikkoteosta, esimerkiksi Sagania Proustia, Hugoa, Flaubertia ja Camus’ta. Mitä Groskop haluaa sanoa teoksen nimellä Au revoir, tristesse, joka on mukaelma Saganin romaanin nimestä Bonjour, tristesse? Miksi Hugon teos Kurjat on tärkeä kirja? Millainen persoona suuri kirjailija Hugo oli? Mitä ajatuksia herättää mieskirjailijoiden ylivoima klassikoissa? Mistä kertoo Camus'n sivullinen? Miksi ranskalaisia klassikoita kannattaa lukea? Marika on vieraillut jaksossa #61 kertomassa, millaista on ryhtyä nelikymppisenä opiskelemaan pääaineena ranskaa yliopistolla. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 102. jaksossa vieraanani on MTV:n entinen Pariisin-kirjeenvaihtaja Helena Petäistö, joka kertoo urastaan ja uudesta kirjastaan Gallian kukko kiekuu taas (2022, Otava). Miten Helenasta tuli Pariisin-kirjeenvaihtaja? Millainen rooli kirjoittamisella on ollut Helenan elämässä? Mistä tuli idea julkaista kolumneista kirja? Miten Helena analysoi presidentti Macronin toimintaa? Millaisia ranskalaisia suuria persoonia kirja käsittelee? Helena lukee myös otteen kirjastaan! Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 101. jaksossa vieraanani on kirjailija Tiina Raudaskoski, joka on kirjoittanut romaanin Kuudennen kerroksen nainen (2022, WSOY). Kirja ammentaa Tiinan omista kokemuksista huoltajuusriidasta Ranskassa. Mitä tapahtumat saivat alkunsa? Miksi Tiina ryhtyi opiskelemaan oikeustiedettä Sorbonnessa kesken huoltajuusriidan? Missä vaiheessa Tiina ajatteli, että hän voisi kirjoittaa aiheesta romaanin? Millainen kirjoitusprosessi oli? Kuinka paljon kirja perustuu Tiinan omiin kokemuksiin? Tiina lukee myös otteen romaanista! Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 100. jaksossa vieraanani on Annastiina Heikkilä, joka kertoo esikoisromaanistaan Vapaus valita kohtalonsa (2022, WSOY). Romaanin päähenkilöinä on kaksi ystävystä, ranskalais-suomalainen Lea ja algerialaistaustainen Anissa. Miksi Annastiina halusi ryhtyä tietokirjojen jälkeen kirjoittamaan romaania? Mistä esikoisromaani kertoo? Minkä vuoksi Annastiina halusi romaanissaan käsitellä kolonialismia ja sen aiheuttamia haavoja? Millaisia kulttuurieroja Suomen ja Ranskan välillä esiintyy romaanissa? Millaisia neuvoja Annastiina antaa tietokirjailijoille, jotka haluaisivat siirtyä fiktion puolelle? Annastiina lukee myös otteen romaanistaan! Annastiina on vieraillut myös jaksossa #19 (Bibistä burkiniin. Totuuksia ranskatar-myytin takaa) ja jaksossa #37 (Miksi Ranska raivoaa?). Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 99. jaksossa vieraanani on taidehistorioitsija Johanna Lindfors, joka on kirjoittanut kirjan Elämäni ranskattarena (2022, WSOY). Miksi Johanna haluasi kirjoittaa elämästä ranskattarena ja mitä ranskalainen elämä hänelle tarkoittaa? Mikä ranskalaisuudessa on ollut Johannalle haastavinta? Saako koulutettu taideasiantuntija pitää Mona Lisasta? Mitä ranskalaistyylinen elämä on opettanut Johannalle? Mitä vinkkejä kirjailija antaa niille suomalaisille, jotka haluaisivat saada elämäänsä ripauksen ranskalaisuutta? Johanna lukee myös otteen teoksesta! Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 98. jaksossa vieraanani on filosofian tohtori Henna Karppinen-Kummunmäki, joka on julkaissut kirjan Tyttöjen vuosisadat. Lasten ja nuorten historiaa keskiajalta 1800-luvulle (2022, Avain). Miten Henna päätyi tutkimaan tyttöjä esimodernilla ajalla? Mitkä osa-alueet tyttöjen elämässä ovat kokeneet suurimman muutoksen nykyaikaan verrattuna? Miten ranskan kieli näkyi eliitin tyttöjen elämässä? Millaista kohteliaisuutta tytöiltä vaadittiin? Miten tytöistä tuli aikuisia? Henna lukee myös Ranskaa koskevan pätkän kirjastaan! Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 97. jaksossa vieraanani on Ella Sarjanen, joka on tehnyt ranskan kielen maisterintutkielmansa siitä, millaisia käsityksiä ranskan oppijoilla on autenttisten tekstien ja tehtävien käytöstä ranskan opetuksessa. Mitä autenttisuudella tarkoitetaan opetuksessa? Miksi autenttiset materiaalit ovat hyödyllisiä vieraiden kielten opetuksessa? Millaisista autenttisista teksteistä ja tehtävistä ranskaa opiskelevat koululaiset kertoivat pitävänsä? Ja mistä he eivät pitäneet yhtä paljon? Miten ranskan oppijat suhtautuivat oppikirjoihin? Oliko ranskaa opiskelevilla koululaisilla mahdollisuus vaikuttaa opiskeltaviin sisältöihin ja materiaaleihin? Millaisia suosituksia Ella antaa opettajille autenttisten tekstien ja tehtävien käytöstä ranskan opetuksessa? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 96. jaksossa vieraanani on Meri Larjavaara, joka toimii ranskan kielen professorina Åbo Akademissa. Puhutaan käsitteestä suomettuminen ja siitä, miten sitä on käytetty ranskalaisessa sanomalehdessä Le Mondessa viimeisten viiden-kuudenkymmenen vuoden aikana. Millainen lehti Le Monde on? Onko suomettuminen ollut yleisesti käytetty käsite Le Mondessa? Milloin käsite esiintyi ensimmäistä kertaa ja millaisessa kontekstissa? Miten termiä käytettiin 70–80-luvuilla? Miksi termin käyttö väheni 90-luvulla? Ja miten käsite putkahti uudelleen esiin 2010-luvulla? Onko Ranskassa koettu suomettuminen eri tavalla kuin me Suomessa? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 95. jaksossa vieraanani on Inkaliisa Vihonen, joka toimii monikielisyyden ja kääntämisen asiantuntijana Euroopan komission käännöspalvelussa. Keskustelen Inkaliisan kanssa EU-kääntämisen alkuajoista ja nykytilanteesta. Miten Inkaliisa päätyi aikoinaan EU-uralle? Millainen haaste suomalaisille kääntäjille oli jo ennen liittymistä kääntää lainsäädäntötekstit ranskasta suomeksi? Miten Suomen liittyminen unioniin on muuttanut kääntäjien ja tulkkien tarvetta? Miksi ranskankielisten lähdetekstien määrä on vähentynyt EU:ssa? Miten EU-kieli on vaikuttanut suomen kieleen? Millaista on EU-kääntäjän arki nykyään? Mitä vinkkejä Inkaliisa antaa niille, jotka haaveilevat kieliasiantuntijan urasta EU:ssa? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 94. jaksossa vieraanani on Karoliina Nykopp, joka on tarkastellut ranskan kielen maisterintutkielmassaan (Helsingin yliopisto) persoonapronomineja nous, vous ja on sekä niiden käyttöön liittyviä eleitä ranskankielisissä TED Talkeissa. Miksi Karoliina halusi tutkia ranskankielisiä TED Talkeja? Miten puhujat viittasivat yleisöön ja itseensä pronomineilla nous, vous ja on? Millaisia eroja oli miesten ja naisten välillä? Millaisia eleitä puhujat käyttivät pronomien yhteydessä? Millaisia vaikeuksia Karoliina kohtasi tutkielman teon aikana ja miten hän pääsi niistä yli? Mitä vinkkejä Karoliina antaa muille maisterintutkielman tekijöille? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 93. jaksossa vierainani ovat ranskaa opiskelevat lukiolaiset Lumi Gaens ja Safi Khan Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta. Jakso on tehty yhteistyössä Lukion kieltenopetuksen valtakunnallista kehittämishankkeen (LUKKI) kanssa ja se on osa Kielitaitoinen on ja tekee mitä haluaa -kampanjaa. Miksi Lumi ja Safi halusivat opiskella ranskaa? Millaista on ranskan opiskelu lukiossa? Millainen kokemus oli, kun ranskalaiset lukiolaiset vierailivat Suomessa? Miksi suomalaiset lukiolaiset eivät paljon opiskele muita vieraita kieliä kuin englantia ja mitä asialle voisi tehdä? Mitä iloa ja hyötyä Lumille ja Safille on ollut ranskan taidosta? Mitä neuvoja he antavat nuorille, jotka pohtivat, kannattaisiko alkaa opiskella ranskaa? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 92. jaksossa vieraanani on eläkkeellä oleva kielten lehtori Eila Kautto, joka on kirjoittanut romaanin Victor suomalainen muskettisoturi (2020, Kustannusosakeyhtiö Hai). Miksi Eila halusi kirjoittaa Pariisiin sijoittuvan seikkailuromaanin? Kenelle romaani on suunnattu? Ovatko romaanin hahmot fiktiivisiä vai oikeasti eläneitä? Millainen prosessi oli kirjoittaa romaani? Mitä romaani voi opettaa suomalaisille 1600-luvun Ranskasta? Eila lukee myös otteen romaanistaan! Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 91. jaksossa vieraanani on alanvaihtaja ja ranskan opinnot aikuisena aloittanut Jarno Partanen, joka on syksystä 2021 opiskellut ranskaa pääaineenaan Turun yliopistossa. Mistä Jarno sai ajatuksen ryhtyä opiskelemaan ranskaa aikuisena? Millaista on ollut oppia uutta kieltä aikuisena? Millaiset kanavat somessa ovat auttaneet Jarnoa oppimaan ranskaa? Mitä alanvaihto lähihoitajasta ranskan pääaineopiskelijaksi on vaatinut? Mitä vinkkejä Jarno antaa niille, jotka haluaisivat ryhtyä opettelemaan ranskaa aikuisena? Jarnon ylläpitämä Facebook-ryhmä Ranskaa aikuisena ja YouTube-kanava. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 90. jaksossa keskustelen suomentaja Marja Luoman kanssa Kim Thúyn romaanista Em rakasta (Gummerus 2021). Miten Marjasta tuli ranskan kääntäjä? Kuka on vietnamilaissyntyinen kirjailija Kim Thúy, joka kirjoittaa ranskaksi? Millaisia merkityksiä sisältyy romaanin nimeen Em Rakasta? Perustuuko romaani tositapahtumiin? Millaista apua käännösprosessiin suomentaja on saanut kirjailijalta? Marja lukee myös otteen suomennoksestaan! Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 89. jaksossa keskustelen vieraani Ildikó Vecsernyésin kanssa Youtube-videoita koskevasta tutkimuksestamme. Tarkastelimme puhuttelua, tervehtimistä ja niihin liittyviä eleitä YouTube-videoiden aloitusjaksoissa suomessa, ranskassa ja unkarissa. Millaisia tubevideoita tutkimme ja miksi? Miten katsojia puhuteltiin kolmessa kielessä? Kuinka yleistä katsojien tervehtiminen oli tubevideoissa? Ketkä olivat innokkaimpia elehtijöitä? Millaisia olivat tyypilliset tubevideoiden aloitusjaksot suomessa, ranskassa ja unkarissa? Millä tavalla tubevideoiden kieli on samankaltaista tai erilaista kuin arjen puhekieli? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 88. jaksossa vieraanani on Pariisissa asuva kirjailija Kira Poutanen, jonka uusin romaani on Surun kartta (2021, WSOY). Miten Kira oppi aikoinaan ranskaa? Ammentaako Kira kirjoittaessaan omista kokemuksistaan kahden kulttuurin välissä? Millaisia kokemuksia hänellä on kulttuurieroista Suomen ja Ranskan välissä? Miksi Kira halusi kirjoittaa ylisukupolvisista traumoista kertovan romaanin? Mitä vaatii, että voi kirjoittaa suomeksi, kun ympärillä puhutaan vierasta kieltä? Kira lukee myös otteen romaanistaan! Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. Tässä jaksossa keskustelen kahden tuoreen maisterintutkielman tekijän, Anni Hintikan ja Mikko Kukkosen kanssa (Turun yliopisto), jotka Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys Afinla on palkinnut. Anni on tutkinut englannin ja ranskan kognaattien tunnistusta suomenkielisillä ranskan oppijoilla ja Mikko on tarkastellut vastuullista muotidiskurssia ranskankielisissä sanomalehdissä. Miten Anni ja Mikko keksivät tutkielman aiheen? Millainen prosessi tutkielman teko oli? Millaisia tuloksia Anni ja Mikko ovat saaneet? Mitä he ovat oppineet tutkielman teon myötä? Mitä neuvoja Anni ja Mikko antavat maisterintutkijoiden tekijöille? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 86. jaksossa aiheena on Bernard Le Bovier de Fontenellen teos Maailmojen moninaisuudesta (2021, Art House) ja vieraanani on kirjan suomentanut Osmo Pekonen. Miten Osmosta tuli tieteenhistorioitsija, matemaatikko ja ranskan taitaja? Kuka oli 1600-luvulla syntynyt Fontenelle? Mistä on kyse teoksessa, jossa tiedemies viettää kuutamoiltoja markiisittaren kanssa tähtitieteestä keskustellen? Miksi suomalaisen nykylukijan kannattaa tarttua kirjaan? Osmo lukee myös otteen teoksesta! Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 85. jaksossa vieraanani on Aino-Helena Makkonen, joka on tehnyt maisterintutkielmansa (Helsingin yliopisto) siitä, miten passé composén ja imperfektin käyttöä esitellään ranskan kielen oppikirjasarjoissa J’aime ja Escalier. Miksi ranskan passé composén ja imperfektin käyttö tuottaa haasteita suomenkielisille ranskan puhujille? Miten oppikirjoissa kuvataan passé composén ja imperfektin käyttöä? Mikä oppikirjojen kuvauksissa oli Aino-Helenan mielestä onnistunutta ja mitä voitaisiin parantaa? Aino-Helena antaa myös vinkit passé composén ja imperfektin käyttöön! Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 84. jaksossa jaksossa vieraanani on historioitsija ja kirjailija Riikka-Maria Rosenberg, joka on kirjoittanut romaanin Ninon rakkauden mestari (Teos, 2021). Romaani sijoittuu 1600-luvun Pariisiin ja kertoo kurtisaanin tarinan. Miksi Riikka-Maria halusi kirjoittaa tietokirjan jälkeen Ninonista romaanin? Millainen on faktan ja fiktion suhde romaanissa? Millaisia kielellisiä keinoja Riikka-Maria on käyttänyt 1600-luvun Pariisiin sijoittuvassa romaanissaan? Kenelle kirjailija suosittelee romaaniaan? Mitä vinkkejä Riikka-Maria antaa muille, jotka haluavat siirtyä tietokirjailijasta kaunokirjallisuuden kirjoittajaksi? Riikka-Maria lukee myös podcastin kuuntelijoille otteen romaanistaan! Kurtisaani Ninon de Lenclos’ ta voi kuunnella myös jaksoissa #39 ja #40. Lisäksi Riikka-Maria Rosenberg kertoi Mme de Sévignén kirjeistä jaksossa #52. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 83. jaksossa vieraanani on suomentaja Lotta Toivanen, joka kertoo Eric Vuillardin teoksista ja niiden kääntämisestä (Päiväkäsky ja 14. heinäkuuta, Siltala). Teoksia on luonnehdittu nimellä récit ('kertomus'), mitä se tarkoittaa? Millainen teos on natsi-Saksaan sijoittuva Päiväkäsky? Miten Vuillardin mieltymys luetteloihin ilmenee kirjassa 14. heinäkuuta? Millaisia haasteita oli suomentajalla henkilöiden nimiin liittyen? Millaista oli suomentajan yhteistyö kirjailijan kanssa? Miksi suomalaisen lukijan kannattaa lukea Eric Vuillardin teoksia? Lotta Toivanen lukee myös otteen ranskankielisestä kirjasta 14 juillet ja sen suomennoksesta! Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 82. jaksossa vieraanani on kääntäjä Saana Rusi, joka on suomentanut ranskalaisen Pauline Harmangen pamfletin Miksi vihaan miehiä (Kustantamo S&S, 2021). Kuka on Pauline Harmange? Mitä misandria merkitsee Harmangelle? Mikä on pamfletin sanoma? Millaisia haasteita sen kääntämisessä oli? Miten pamfletti on otettu vastaan Ranskassa ja Suomessa? Saana lukee myös otteen tekstistä! Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 81. jaksossa vieraanani on sarjakuvataiteilija ja pilapiirtäjä Ville Ranta, jonka uusin teos on sarjakuvaromaani Kuinka valloitin Ranskan (2021, WSOY). Miten Ville on oppinut ranskaa? Millainen kokemus Ranskan valloitus on ollut Villelle? Millaisia kokemuksia Villellä on kulttuurieroista? Miten Ville on oppinut toimimaan ranskalaisissa juusto- ja viinikaupoissa? Mitä neuvoja Ville antaa taiteilijoille ja kirjailijoille, joilla on haaveena läpimurto Ranskassa? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 80. jaksossa puhutaan teoksesta Miesvaltaa murtamassa. Varhaisten feministien filosofisia kirjoituksia (Gaudeamus, 2021). Vierainani ovat teoksen toimittanut Martina Reuter ja suomentajat Tuomas Parsio ja Erika Ruonakoski. Millä perusteella teoksessa esiintyviä kirjailijoita voidaan kutsua varhaisiksi feministeiksi? Mitä renessanssikirjailija Christine de Pizan kirjoitti teoksessaan Kirja naisten kaupungista? Kuka oli Montaignen ottotyttäreksi itseään nimittänyt Marie le Jars de Guerney? Mitä 1600-1700-luvulla elänyt mies François Poulain de la Barre kirjoitti tasa-arvosta? Miksi julkaisun Naisten oikeudet: Kuningatterelle kirjoittanut Olympe de Gouges teloitettiin vallankumouksen aikaan? Millaisia haasteita oli suomentaa vanhoja tekstejä? Miksi nykyihmisen kannattaa lukea varhaisten feministien kirjoituksia? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 79. jaksossa aiheena on Vanessa Springoran kirja Suostumus (WSOY, 2021). Springora kertoo kirjassaan siitä, kuinka hän neljätoistavuotiaana ajautui seksuaaliseen suhteeseen kuuluisan ranskalaisen kirjailijan kanssa. Kirjasta keskustelevat kanssani Pihla Hintikka ja Päivi Koivisto. Mikä sai Springoran kirjoittamaan teoksen monta kymmentä vuotta tapahtuneen jälkeen? Minkä lajityypin teos on kyseessä? Miksi lasten ja aikuisten väliset seksuaaliset suhteet olivat laajasti hyväksytty 80-luvun Ranskassa? Miten Springora käsittelee kirjassaan suostumuksen teemaa? Miten kirja on vaikuttanut Ranskassa ja Suomessa? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 78. jaksossa vieraanani on kääntäjä Kaisa Sivenius. Keskustelemme Ollivier Pourriolin teoksesta Jalkapallon likaiset legendat (2021, Teos), jonka on ranskasta suomentanut Kaisan luokka. Kirjassa kuvataan kuusi rumaa temppua jalkapallon historiassa. Ketkä muodostavat teoksen kääntäneen Kaisan luokan? Miten käännösprojektin voi yhdistää kielenopetukseen? Millaista oli kääntää teos, joka sisältää runsaasti viittauksia kirjailijoihin ja filosofeihin? Onko kirjalla antia myös sellaiselle, joka ei ole jalkapallofani? Kaisa lukee podcastin kuuntelijoille myös otteen kirjasta. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 77. jaksossa vieraanani on Janne Salo, joka on koonnut ja suomentanut teoksen André Breton Unen hiekkarannoilla Valitut runot (2020, Sammakko). Suomennosten lisäksi myös ranskankieliset lähdetekstit ovat näkyvillä. Janne sai työstään Ylen Kääntäjäkarhu-palkinnon. Kuka oli André Breton (1896–1966)? Miten surrealismi näkyy hänen tuotannossaan? Millaista oli Bretonin käyttämä automaattitekniikka? Millaista oli suomentaa surrealismia edustavia tekstejä? Mitä nykyajan kirjoittavat ihmiset voisivat oppia Bretonilta? Janne lukee myös yhden suomentamansa runon kuuntelijoille. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 76. jaksossa vieraanani on Helsingin tuleva pormestari Juhani Vartiainen. Miksi Juhanan Twitter-tunnus on filsdeproust? Millaisen jäljen lapsena vietetyt vuodet Pariisissa ovat jättäneet Juhanaan? Millaista iloa ranskan taidosta on ollut hänelle elämässä? Mikä on ranskalainen bravuuri Juhanan keittiössä? Millaisia matkoja hän tykkää tehdä Ranskaan? Millaisen pormestarin Helsinki saa ranskan kielen ja kulttuurin tuntijasta Juhanasta? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 75. jaksossa vieraanani on Anneli Taimio, joka on tehnyt Taru Tarvaisen kanssa kirjan nimeltä Camembert & croissant - ranskan ääntäminen A:sta Z:aan (2021, Books on Demand). Miten kirjassa rohkaistaan ranskan ääntämiseen? Mitä suomenkielisten ranskan puhujien kannattaisi tietää nasaalivokaaleista tai frikatiiveistä? Miten ranskan r:n ääntämistä voi harjoitella? Miten aksentti ja intonaatio vaikuttavat ääntämiseen? Millaisia ääntämiseen liittyviä tärppejä Anneli antaa? Kuuntele myös 55. jakso, jossa Anneli kertoi ensimmäisestä kirjasta (Taru Tarvaisen kanssa) Ranskaa rönsyillen. Ranskan ääntämisestä voit kuunnella myös jaksosta 17, jossa Mari Wiklund antaa suomenkielisille vinkkejä ääntämisen harjoitteluun. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 74. jaksossa vieraanani on tuleva filosofian maisteri Emmi Pääkkönen. Hänen maisterintutkielmansa (Helsingin yliopisto) käsittelee musiikin käyttöä ranskan opetuksessa. Miksi Emmi halusi tutkia juuri tätä aihetta? Miten ranskan opettajat kertoivat käyttävänsä musiikkia opetuksessaan? Mitä syitä ranskan opettajat antoivat musiikin käytölle? Miten opettajat voisivat jatkossa käyttää entistä monipuolisemmin musiikkia opetuksessaan? Mitä vinkkejä Emmi antaa opettajille, jotka haluaisivat enemmän hyödyntää musiikkia? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 73. jaksossa vieraanani on ranskan ja englannin opettaja Tytti Tenhunen Otaniemen lukiosta Espoosta. Miten Tytistä tuli ranskan opettaja? Miksi hän halusi suorittaa digitaalisen oppimisen ja opettamisen erikoiskoulutuksen? Miten etäopetuksessa voi osallistaa opiskelijoita? Millaista on monipuolinen arviointi kieltenopetuksessa? Millaisia vinkkejä Tytti antaa kieltenopettajille, jotka haluavat kehittää omaa opetustaan? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 72. jaksossa vieraanani on Anna Kortelainen, jonka uusi teos on nimeltään Tulirinta. Romaani Erik Edelfeltistä (Tammi, 2020). Nuorena keuhkotautiin kuollut Erik matkusti Montpellier’n yliopistoon opiskelemaan kokeilevaa sielutiedettä. Miksi Anna halusi kirjoittaa Erik Edelfeltistä ja nimenomaan romaanin? Miten Viipuri liittyy Annan omaan kiinnostukseen Ranskaan ja ranskan kieleen? Millainen on romaanin suhde faktaan ja fiktioon? Millaisista kokemuksista Anna ammensi kuvatessaan Erikin elämää ranskalaisella yliopistolla ja siihen liittyvää ulkopuolisuutta? Miten viinikirva liittyy Erikin tarinaan? Onko romaanin teeman yhteys meidän aikamme kulkutautiin, koronaan, sattumaa? Anna lukee myös valitsemansa otteen Tulirinnasta! Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 71. jaksossa vieraanani on Teresa Välimäki, jonka uusi teos on nimeltään Le Keittokirja. Pieni pala ranskalaisen maaseutukeittiön tunnelmaa ja tuoksuja (Readme.fi2020). Mistä Teresan rakkaus Ranskaan ja ranskalaiseen ruokaan on saanut alkunsa? Miten Teresa on oppinut ranskan kielen? Mikä on Le Keittokirjan johtoajatus? Millaisesta ranskalaisesta keittiöstä reseptit ovat saaneet inspiraationsa? Mitkä päivän ruokahetket ovat erityisesti Teresan mieleen? Löytyykö Le Keittokirjasta apua korona-arjen kokkailuihin? Entä mikä on Teresan mieleenpainuvin makumuisto Ranskasta? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 70. jaksossa vierainani ovat Viljami Hukka ja Anna Nurminen, jotka ovat suomentaneet ranskalaisfilosofi Georges Bataillen (1897–1962) teoksen Sisäinen kokemus (Gaudeamus 2020). Miten Viljami ja Anna ovat oppineet ranskaa? Kuka oli ranskalaisfilosofi Georges Bataille ja miksi oli tärkeää suomentaa hänen teoksensa? Mitä Bataille tarkoittaa sisäisellä kokemuksella ja ei-tiedolla? Miksi Bataille ei fanittanut projekteja? Bataille kuului aikoinaan salaseuraan, mistä oli kyse? Mitä uhri Bataillelle edusti? Entä mitä annettavaa Bataillen filosofialla on nykylukijalle? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com