Ranskaa raakana!

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 167. jaksossa vieraanani on yleisen historian, erityisesti kulttuurihistorian dosentti Susanna Niiranen, joka työskentelee yliopistonlehtorina Tampereen yliopistossa. Puhutaan keskiajan oksitaaninkielisistä naistrubaduureista, joista Susanna on kirjoittanut ranskankielisen väitöskirjan (2009). Miten Susanna kiinnostui romaanisista kielistä? Mikä oli oksitaanin asema keskiajalla ja nykyään? Mikä oli trubaduurien tehtävä keskiajalla? Mitä lähteitä naistrubaduurien lyriikasta on saatavilla? Millaista oli naistrubaduurien sivistys? Mikä Susannaa puhuttelee eniten naistrubaduurien tarinassa? Voisimme oppia jotain keskiajan naistrubaduureilta? Millainen on Susannan opettama kurssi trubaduureista? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 166. jaksossa vieraanani on Martin-Éric Racine, joka on syntyisin Quebecistä. Hän on tuttu myös sotilasranskaa käsittelevästä jaksosta #165. Miksi quebeciläiset eivät mielellään puhu itsestään kanadalaisina? Miten ranskan kieli tuli aikoinaan Quebeciin? Miten Quebecin ranska on historiallisesti kehittynyt suhteessa Euroopan ranskaan? Millä tavoin Quebecin ranskan ääntäminen eroaa Euroopan ranskan ääntämisestä? Millaisia quebeciläisiä sanoja on? Miksi Quebecin ranskan puhujat voivat tuntea kielellistä epävarmuutta? Miten ranskan kieli liittyy Quebecissä identiteettiin, nationalismiin ja kulttuuriseen autonomiaan? Mitä neuvoja Martin-Eric antaa suomalaisille ranskan kielen oppijoille, jotka haluaisivat tutustua Quebecin ranskaan? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 165. jaksossa puhutaan sotilasranskasta. Reservin kapteeni ja Suomen reserviupseeriliiton kansainvälisen toimikunnan puheenjohtaja Laura Nyman perusti vapaamuotoisen sotilasranskan verkoston, joka on kaikille avoin sotilasarvoon katsomatta. Verkostoa hallinnoi reserviupseeriliiton kansainvälinen toimikunta ja koulutustoimikunta. Martin-Éric Racine puolestaan on opettanut sotilasranskaa ja toimii yhteyshenkilönä Ranskan sotilasasiamieheen. Reidar Wasenius on reserviläistoiminnassa mukana oleva tekoälytutkija, kielikouluttaja ja ääniammattilainen. Miten Laura ja Reidar ovat oppineet ranskaa? Miten Martin-Eric päätyi Quebecistä Suomeen ja mukaan reserviläistoimintaan? Millainen kokemus Lauralle oli reserviupseerina päästä Ranskan sotilasakatemian École militairen esikuntaupseerien kurssille? Miten ranskan opettaminen sotilaille sujui Martin-Ericiltä? Millaisia suunnitelmia on suomi-ranska sotilassanaston laatimiseksi? Miten Reidar kuvailee kansainvälisiä kokemuksiaan reserviläistoiminnassa? Mikä on ranskan kielen ja ylipäänsä kielitaidon merkitys tässä ajassa? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 164. jaksossa vieraanani on suomentaja Nana Sironen, jonka kanssa keskustelen Jaquelinen Harpmanin romaanista En ole koskaan tuntenut miehiä (2025, Hertta Kustannus). Ranskankielinen alkuperäisteos Moi qui n'ai pas connu les hommes ilmestyi jo vuonna 1995. Teos on filosofinen dystopia, jossa joukko naisia elää eristyksissä bunkkerissa tietämättä, mitä on tapahtunut ja miksi. Kuka oli belgialaiskirjailija Jacqueline Harpman? Miksi 30 vuotta vanhasta dystooppisesta romaanista tuli yhtäkkiä hitti? Millainen on romaanin rakenne ja tyyli? Millainen oli teoksen suomentamisprosessi? Mikä oli palkitsevin hetki suomentamistyössä? Muuttuiko Nanan oma käsitys teoksesta suomennostyön edetessä? Jos Nana pystyisi esittämään kysymyksen edesmenneelle kirjailijalle, mikä se olisi? Nana lukee myös otteen suomennoksestaan! Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 163. jaksossa vieraanani on yhteiskuntatieteiden tohtori Sari Hietamäki, joka on väitöskirjassaan (Jyväskylän yliopisto) tutkinut suomalaista demokratiakasvatusta ranskalaisfilosofi Jacques Rancièren politiikan ja pedagogiikan filosofian valossa. Mikä sai Sarin kiinnostumaan Jacques Rancièren ajattelusta? Mikä Rancièren ajattelussa haastaa perinteisiä käsityksiä demokratiasta ja koulutuksesta? Miksi Sari kutsuu väitöskirjatutkimustaan nojatuolin ja pulpetin dialogiksi? Millaisia haasteita on autoetnografiassa? Toteutuiko demokratiakasvatus opettajankoulutuksessa ja lukio-opetuksessa? Mitä neuvoja Sari antaa opettajille, jotka haluavat vahvistaa demokratiakasvatusta opetuksessaan? Millaisena Sari näkee kielitaidon merkityksen yhteiskuntatieteilijälle? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 162. jaksossa vieraanani on suomentaja Susanna Tuomi-Giddings, jonka kanssa keskustelen Olivier Norekin teoksesta Talven soturit – Romaani Simo Häyhästä (Otava 2025). Miksi ranskalaiskirjailija halusi kirjoittaa romaanin tarkka-ampuja Simo Häyhästä? Millaista taustatyötä Norek teki romaaniaan varten? Millainen haaste oli suomentaa ranskaksi kirjoitettu teos, joka sijoittuu Suomeen? Millaista taustatyötä vaati romaani suomentaminen? Miten Susanna osasi suomentaa dialogit murteella? Mikä oli palkitsevinta tässä suomennustyössä? Susanna lukee myös otteen suomennoksestaan! Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 161. jaksossa vieraanani on huippukokki, ravintoloitsija ja televisiostakin tuttu Hans Välimäki, joka tuntee ranskalaisen keittiön salat. Miten Hans kiinnostui ranskalaisesta keittiöstä? Ketkä ranskalaiset kokit ovat häntä inspiroineet? Mihin ravintolaan Hans palaa aina uudelleen? Millainen on Hansin suhde ranskan kieleen? Millainen on hänen ravintoloidensa makumaailma ja filosofia? Minkä menun Hans kokoaisi itselleen? Miten ranskalainen keittiö muuttuu? Mitä neuvoja Hans antaa ranskalaisesta keittiöstä kiinnostuneille kotikokeille ja ammattilaisiksi haluaville? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 160. jaksossa vieraanani on filosofian tohtori Liisa Peura (Turun yliopisto), joka on tutkinut väitöskirjassaan kielenopetusta robotin kanssa. Mistä Liisa sai idean ryhtyä tekemään väitöskirjaa kielenopetuksesta robotin kanssa? Millaisiin kysymyksiin hänetsi vastauksia? Millaisia haasteita oli aineistonkeruussa? Kannustiko robotti oppimaan vierasta kieltä? Mitä tarkoittaa robottilukutaito? Mikä on ns. kuvitteellinen kolmas tila, joka syntyi kielenoppijoiden ja robotin välille? Miten tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää suomalaisessa kielenopetuksessa? Suositteleeko Liiisa muille pitkään työelämässä olleille väitöskirjan tekoa? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 159. jaksossa vieraanani on suomentaja Saana Rusi. Hän on vieraillut aikaisemmin jaksossa #82 (Pauline Harmangen kirja Miksi vihaan miehiä) ja jaksossa #148 (Melissa da Costan romaanit). Tässä jaksossa puhutaan Caroline Darianin kirjasta Et ole enää isäni (2025, Gummerus). Caroline Darian on järkyttävistä seksuaalirikoksista tuomitun Dominique Pelicot’n ja tekojen uhrin Gisèle Pelicot’n tytär, joka kertoo tapahtumista omasta näkökulmastaan. Millainen lukukokemus kirja oli Saanalle? Miten kirja asettuu osaksi muista seksuaalista hyväksikäyttöä käsittelevistä kirjoista Ranskassa? Millainen on Darianin kirjoitustyyli? Millaista oli suomentaa teos, joka kertoo paljon mediahuomiota saaneista tositapahtumista? Mistä Darianin toinen teos kertoo? Miksi tyttären välit menivät poikki myös äidin kanssa? Saana lukee myös otteen suomennoksestaan? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 158. jaksossa vieraanani on suomentaja Lotta Toivanen, jonka kanssa keskustelen Thomas Schlesserin teoksesta Monan katse (Otava, 2025). Siinä ukki esittelee 10-vuotiaalle Monalle joka viikko uuden taideteoksen, koska tyttö on vaarassa sokeutua. Kuka on ranskalaiskirjailija Thomas Schlesser? Mistä teos kertoo? Mitä lajityyppiä se edustaa? Miksi kirjasta on tullut niin suosittu? Millaista oli suomentaa teosta, joka sisältää taidehistoriallisia kuvauksia ja dialogia? Kenelle Lotta suosittelee kirjaa? Hän lukee myös otteen suomennoksestaan! Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 157. jaksossa vieraanani on suomentaja Marja Luoma, jonka kanssa puhutaan Fred Vargasin kirjoittamista dekkareista. Uusin niistä on Varjojen tallaajat (Gummerus, 2025). Kuka on ranskalaiskirjailija Fred Vargas? Miksi hänen dekkarinsa ovat niin suosittuja? Millainen on uusin dekkari Varjojen tallaajat? Miten Vargas kirjoittaa tyylillisesti? Millaisia haasteita Vargas-dekkareiden suomentamisessa esiintyy? Kenelle Marja suosittelee näitä dekkareita? Marja lukee myös otteen uusimmasta suomennoksesta! Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 156. jaksossa vieraanani suomentaja Sampsa Peltonen, joka kertoo Neige Sinnon teoksesta Tiikerin raatelu (Atena, 2024). Siinä Sinno kertoo tositarinan, kun isäpuoli käytti häntä seksuaalisesti hyväksi lapsena. Kuka on ranskalaiskirjailija Neige Sinno? Minkä lajityypin teos on Tiikerin raatelu? Millainen lukukokemus Sinnon kirja oli Sampsalle? Miksi Ranskassa julkaistaan enemmän tämän aihepiirin kirjoja kuin Suomessa? Oliko rankkaa aihetta käsittelevän teoksen suomentaminen erilaista kuin muiden? Onko Sampsa ollut yhteydessä kirjailijaan? Sampsa lukee myös otteen suomennoksestaan! Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 155. jaksossa vieraanani on musiikkitieteen emeritusprofessori ja semiootikko Eero Tarasti, jonka elämässä ja uralla Ranska on näytellyt suurta roolia. Hänen elämäkertansa Moi ja soi – Eero Tarastin muistelmat (Teos) ilmestyi vuonna 2021. Mikä kaksoismerkitys on muistelmien nimellä? Millainen kokemus oli tavata Levi-Strauss Pariisissa? Millaista oli työskennellä professorina Ranskassa? Minkälaisia olivat ranskalaiset pianonsoitonopettajat ? Ketkä ovat Eero Tarastin ranskalaiset suosikkisäveltäjät ja -kirjailijat? Mitä hän ajattelee ranskalaisesta kulttuurista? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 154. jaksossa vieraanani on kirjailija Tittamari Marttinen, joka saa vaikutteita kirjoihinsa Ranskasta. Miten Tittamarin innostus ranskan kieltä ja kulttuuria kohtaan sai alkunsa? Millaisia kokemuksia kielikurssit Ranskassa ovat olleet? Mitkä ovat Tittamarin lempipaikkoja Pariisissa? Mistä kertoo romaani Ranskalainen romanssi? Mistä Espressomysteerit-sarjan aloittava Myrkkyä mesenaatille -kirja sai sytykkeensä? Miten paljon lapsille ja nuorille työkseen kirjoittava saa heidät lukemaan? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 153. jaksossa vieraanani on filosofian tohtori Kaiju Harinen Turun yliopistosta. Hän on työskentellyt Koneen Säätiön rahoittamassa INTERACT-hankkeessa (Intersectional Reading, Social Justice and Literary Activism). Mitä intersektionaalisuus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus ovat ja miten ne liittyvät kirjallisuuteen? Miten ranska näkyy hankkeessa? Mitä on vähemmistökirjallisuus? Millaisia ovat feministiset vastakertomukset? Mitä on transformatiivinen pedagogiikka? Millaisia tuloksia on saatu syrjinnänvastaisista lukupiireistä? Miten tällainen syrjinnänvastainen tutkimushanke pyrkii muuttamaan maailmaa? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 152. jaksossa vieraanani on ranskan vanhempi yliopistonlehtori Maarit Mutta Turun yliopistosta. Hän johtaa Koneen Säätiön rahoittamaa KISUVI-hanketta, jossa tutkitaan monikielisten kirjoittajien kirjoitusprosesseja. Miksi hankkeessa tarkastellaan kirjoitusprosessien sujuvuutta? Mikä on näppäilyntallennusohjelma GGXLog? Miten sanastokeskittyvät liittyvät sujuvaan tekstin tuottamiseen? Miten kirjoitusprosessit eroavat äidinkiellä ja vieraalla kielellä kuten ranskan kielellä? Miten monikielistä kirjoittajatietoisuutta voidaan tukea opetuksessa? Millaisia eroja on opiskelijoiden ja tekoälyn tuottamien tekstien välillä? Millainen on monikielisen kirjoittamisen ja opettamisen tulevaisuus? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 151. jaksossa vieraanani on Jaana-Mirjam Mustavuori, joka on kirjoittanut kirjan Afrikka muutti olohuoneeseeni – Arkea ja juhlaa kahden kulttuurin rajalla (2024, Momentum). Kirja on omaelämäkerrallinen tietokirja, jossa Jaana-Mirjam kertoo arjestaan beniniläisen aviomiehensä kanssa ja pohtii kulttuurien merkitystä. Miten Jaana-Mirjam päätyi ensi kertaa Beniniin? Mitä kaikkia kieliä hänen valtavan kielitaitoinen miehensä Serge osaa? Mikä on ranskan asema Beninissä? Millaisia tavoitteita Jaana-Mirjamilla on ranskan taidon suhteen? Miten yhteisöllisyys näkyy Beninissä? Millaisia väärinymmärryksiä Jaana-Mirjamille on syntynyt Beninissä? Mikä on lopulta kulttuurin merkitys, koska ihmiset kohtaavat eivätkä kulttuurit? Mitä Benin on opettanut Jaana-Mirjamille elämästä? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 150. jaksossa vieraanani on Timo Torikka, joka on suomentanut ranskalaisfilosofi Didier Eribonin teoksen Paluu Reimsiin (2024, Vastapaino). Eribon pohtii homoseksuaalisuuttaan ja suhdettaan työväenkulttuuriin. Miten tätä Edouard Louis'nkin fanittamaa teosta voidaan luonnehtia? Miksi yhteiskuntaluokan käsite hävisi länsimaisesta keskustelusta? Miten Bourdieu'n käsite hajonnut habitus selittää Eribonin luokkahyppyä? Miten Timo päätyi suomentamaan teoksen? Millainen on kielen merkitys luokkahypyssä? Millaisia seurauksia luokkahypyllä voi olla perheeseen? Timo kertoo tulevasta Paluu Reimsiin dramatisoinnista Tampereen Työväen Teatterissa vuonna 2026. Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com